Covid-19

What is COVID-19?

COVID-19 is the disease caused by the virus called severe acute respiratory syndrome coronavirus-2 (SARS-CoV-2). SARS-CoV-2 is a new strain of coronavirus. It had not been identified in humans before December 2019.

The current COVID-19 outbreak started in late 2019 and on 11 March 2020, the World Health Organization (WHO) declared it a pandemic.

On 4 May 2023, the WHO Director-General determined that COVID-19 is no longer a public health emergency of international concern. He highlighted that whilst there are higher levels of population immunity and fewer hospitalisations and deaths, there are still uncertainties related to how the SARS-CoV-2 might evolve.

At a glance: COVID-19 in Europe

Respiratory disease caused by a virus
COVID-19 spreads easily through the air
Over 276 million cases and 2 million deaths worldwide since 2020
Can cause severe complications in older people and in people with weak immune systems
Vaccination can prevent COVID-19 and its symptoms

Find out more about COVID-19 vaccines in your country.

Mitkä ovat covid-19-taudin oireet?

Covid-19-taudin pääasialliset oireet ovat

kuume
yskä
yleinen heikkous tai uupumus
maku- tai hajuaistin muutos tai katoaminen
kurkkukipu
päänsärky
lihaskipu
ripuli.

Taudin vakavuudessa on suurta vaihtelua eri ihmisten välillä.

Jotkut covid-19-tautiin sairastuneet ovat oireettomia. Heillä ei siis ole lainkaan oireita.

Vakavissa sairaustapauksissa oireita voivat olla

hengitysvaikeudet tai hengenahdistus
sekavuus
rintakipu.

Vaikeista oireista kärsivät ihmiset voivat tarvita erikoissairaanhoitoa ja erityistä tukea.

Potilaan tila voi heikentyä nopeasti, ja jos niin käy, se tapahtuu tavallisesti sairauden toisella viikolla.

Valitettavasti osa covid-19-tautiin sairastuneista tarvitsee sairaalahoitoa. Jotkut saattavat tarvita myös tehohoitoa, toisinaan pitkäänkin.

Mitkä ovat covid-19-taudin komplikaatiot?

Vakavista hengitystieoireista kärsivät potilaat saattavat tarvita hengityskonetta (mekaanista hengitystukea). Se voi altistaa heitä saamaan covid-19-taudin lisäksi jonkin muunkin tartunnan, kuten keuhkokuumeen.

Lisäksi osalla covid-19-potilaista on kohonnut riski saada veren hyytymiseen liittyviä komplikaatioita, kuten aivohalvauksen tai sydänkohtauksen.

Sairaalahoitoon joutumisen todennäköisyys on muita suurempi iäkkäillä ihmisillä, erityisesti yli 60-vuotiailla, sekä ihmisillä, joilla on perussairauksia.

Yleisesti ottaen covid-19-taudissa kuoleman riski on pieni mutta suurempi kuin influenssassa. Kuoleman riski on muita suurempi iäkkäillä sekä ihmisillä, joilla on pitkäaikaissairauksia tai perussairauksia

Mikä on covid-19-infektion jälkeinen oireyhtymä tai pitkittynyt covid?

Pieni osa potilaista saattaa kärsiä covid-19-infektion pitkäaikaisvaikutuksista. Tätä kutsutaan covid-19-infektion jälkeiseksi oireyhtymäksi tai pitkittyneeksi covidiksi.

Covid-19-infektion jälkeistä oireyhtymää voivat sairastaa kaikenikäiset potilaat ja myös ne, joiden oireet tartunnan alkuvaiheessa ovat olleet lieviä.

Oireita ovat esimerkiksi

haju- tai makuaistin puute
uupumus
yleinen heikotus
hengenahdistus
kognitiiviset häiriöt.

Covid-19-infektion jälkeisen oireyhtymän diagnosoimiseksi ei ole testiä, ja oireet voivat jatkua viikkoja, kuukausia tai pidempään. Tautiin ei ole tällä hetkellä hoitoa, mutta saatu näyttö viittaa siihen, että covid-19-rokotuksen saaneet henkilöt kärsivät vähemmän todennäköisesti covid-19-infektion jälkeisestä oireyhtymästä.

Miten covid-19-tauti leviää?

SARS-CoV-2-virus leviää ihmisestä toiseen pääasiassa hiukkasten välityksellä, jotka vapautuvat ilmaan tartunnan saaneen henkilön hengittäessä, erityisesti puhuessa, laulaessa, huutaessa, aivastaessa tai yskiessä. Nämä hiukkaset voivat saavuttaa muita lähistöllä olevia ihmisiä (yleensä enintään kahden metrin päässä), jotka voivat hengittää niitä sisään.

Virus voi alkaa levitä tartunnan saaneesta ihmisestä toiseen kaksi päivää ennen kuin tartunnan saaneella on oireita. Yksi tartunnan saanut ihminen tartuttaa keskimäärin jopa viisi muuta ihmistä, jos leviämistä ehkäiseviin varotoimiin ei ryhdytä.

Oireet alkavat yleensä viisi tai kuusi päivää tartunnan saamisen jälkeen. Tämä aika voi kuitenkin vaihdella yhdestä päivästä kahteen viikkoon.

Suuremmat hiukkaset (pisarat) voivat myös laskeutua pinnoille, joita muut ihmiset koskettavat. Tällöin virusta saattaa tarttua käsiin, ja ihmiset saavat tartunnan koskettaessaan nenäänsä, suutaan tai silmiään. Tämä tartuntareitti on kuitenkin paljon harvinaisempi kuin ihmisestä toiseen tapahtuva tartunta.

Kuka on vaarassa sairastua covid-19-tautiin?

Kuka tahansa voi sairastua covid-19-tautiin.

Vakavan taudin saa kuitenkin jotkin ihmisryhmät muita todennäköisemmin. Tällaiset ryhmät käsittävät yli 60-vuotiaat ihmiset, raskaana olevat naiset sekä ihmiset, joilla on perussairauksia, kuten

liikalihavuus
korkea verenpaine
diabetes
sydänsairaus
keuhkoihin ja hengitysteihin vaikuttavat pitkäaikaissairaudet
hermostoon vaikuttavat sairaudet
heikentynyt immuunijärjestelmä.

Lisäksi aikuiset saavat yleensä vakavampia oireita kuin lapset. Lapset kuitenkin levittävät virusta toisiin ihmisiin, ja joillekin lapsille kehittyy vakava tauti.

Ruuhkaiset sisätilat mahdollistavat covid-19-taudin nopean leviämisen. Merkittäviä epidemioita on ollut niin vankiloissa, vastaanottokeskuksissa kuin elintarvikkeiden jalostuslaitoksissakin.

Miten covid-19-tautia voidaan ehkäistä?

Tehokkain tapa ehkäistä covid-19-tautia on rokottaminen. Rokotetuilla ihmisillä on pienempi todennäköisyys sairastua vakavasti tai joutua sairaalaan. Tämän vuoksi kansanterveysviranomaiset kehottavat kaikkia rokotuskelpoisia ihmisiä ottamaan rokotukset covid-19-virusta vastaan mahdollisimman pian. Lisätietoja on kohdassa Covid-19-rokotteet.

Käsien peseminen usein saippualla ja vedellä tai niiden puhdistaminen alkoholipohjaisilla liuoksilla estää myös virusta siirtymästä käsistä silmien, nenän tai suun kautta elimistöön. Lisätietoja leviämistä hillitsevistä toimenpiteistä on infografiikassamme.

Euroopan unionissa käyttöön hyväksytyt rokotteet

Bimervax

Bimervax sisältää laboratoriossa tuotettua proteiinia, joka koostuu osasta alfa- ja beetavirusvarianttien SARS-CoV-2-piikkiproteiin.

VidPrevtyn Beta (Sanofi Pasteur)

VidPrevtyn Beta sisältää laboratoriossa tuotetun toisinnon SARS-CoV-2-viruksen pinnalla olevasta proteiinista (covid-19-tautia aiheuttavan viruksen piikkiproteiinista).

Valneva (Valneva)

Vanelva sisältää kokonaisia partikkeleita alkuperäisestä SARS-CoV-2-kannasta (covid-19-tautia aiheuttava virus), joka on inaktivoitu (tapettu) ja joka ei voi aiheuttaa sairautta.

Nuvaxovid (Novavax)

Nuvaxovid sisältää toisinnon SARS-CoV-2-viruksen pinnalla olevasta proteiinista (piikkiproteiinista), joka on tuotettu laboratoriossa.

Jcovden (Janssen-Cilag)

Jcovden on valmistettu toisesta, adenovirusperheeseen kuuluvasta viruksesta, jota on muunneltu siten, että se sisältää SARS-CoV-2-viruksessa esiintyvää proteiinia tuottavan geenin.

Spikevax (Moderna)

Spikevax-valmisteessa on lähetti-RNA:ksi (mRNA) kutsuttua molekyyliä, joka sisältää covid-19-tautia aiheuttavan SARS-CoV-2-viruksen erään proteiinin valmistusohjeen. Spikevax ei sisällä virusta eikä se voi aiheuttaa covid-19-tautia. Spikevax-valmistetta saa myös kahtena mukautettuna rokotteena.

Comirnaty (BioNTech/Pfizer)

Comirnaty-valmisteessa on molekyyliä nimeltä lähetti-RNA (mRNA), joka sisältää koodin, jonka avulla elimistö voi tuottaa covid-19-tautia aiheuttavan SARS-CoV-2-viruksen erästä proteiinia. Comirnaty-valmistetta saa myös kahtena mukautettuna rokotteena.

Miten covid-19-tautia hoidetaan?

Saataville on tulossa Covid-19-taudin hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä, jotka kohdistuvat suoraan virukseen. Niitä käytetään pääasiassa vakavan taudin ehkäisemiseen riskiryhmissä.

Useimpien vakavaa tautia sairastavien potilaiden pääasiallisena hoitona on edelleen tukihoito (kuten happihoito ja nestetasapainosta huolehtiminen), joka on usein hyvin tehokasta.

Viimeisintä tietoa keinoista torjua tautia saa Euroopan lääkeviraston verkkosivustolta, jonne on koottu tietoa hoidoista ja rokotteista covid-19-tautia vastaan, tai Euroopan komission verkkosivustolta Covid-19-taudin hoitomenetelmät (europa.eu)

Lisätietoja

--------------------------------------------------------------------

Viite:

(1) WHO:n pääjohtajan avauspuheenvuoro covid-19-tautia käsitelleessä tiedotustilaisuudessa.

Huomautus: Tämä tiedote on tarkoitettu antamaan yleisluonteista tietoa, eikä se vastaa terveydenhuollon ammattilaisen tekemää arviointia ja asiantuntemusta.