Mitä on kehitteillä? Rokotetutkimuksen tulevat näkymät
Rokotetutkimus etenee vauhdilla hyödyntäen innovatiivisia teknologioita. Rokotetutkimuksen edistysaskelten avulla voimme merkittävästi vähentää monien sairauksien tautitaakkaa yhteiskunnassa, ja parhaimmillaan jopa hävittää tiettyjä tauteja kokonaan.
Tutkijat ovat vuodesta 1796, jolloin ensimmäinen rokote kehitettiin, jatkuvasti kehittäneet uusia menetelmiä suojatakseen ihmisiä tartuntataudeilta rokotteiden avulla. Rokotteet ovat mahdollistaneet joidenkin hengenvaarallisten ja erittäin invalidisoivien tautien täydellisen ehkäisyn. Siitä huolimatta tietyt sairaudet, kuten malaria, vaativat edelleen vuosittain tuhansien ihmisten hengen maailmanlaajuisesti. Kansanterveyden kannalta on siis edelleen ensiarvoisen tärkeää sekä kehittää uusia rokotteita että parantaa jo olemassa olevien rokotteiden saatavuutta.
Nykyään tutkijat hyödyntävät kuutta eri rokoteteknologiaa tai -alustaa uusien rokotteiden kehittämisessä. Erityisen lupaavia ovat mRNA- ja DNA-rokotteet, jotka edustavat alan viimeisimpiä innovaatioita. Näiden teknologioiden potentiaali ulottuu tartuntatautien torjunnan ohella myös esimerkiksi tiettyjen syöpätyyppien ehkäisyyn ja hoitoon, jossa ne voivat johtaa läpimurtoihin.
mRNA-rokotteet
Lähetti-RNA:han eli mRNA:han perustuvaa teknologiaa on tutkittu ja kehitetty 1960-luvulta alkaen. mRNA-rokotteiden ensimmäiset kliiniset tutkimukset keskittyivät Ebolan torjuntaan. Covid-19-pandemia vauhditti mRNA-teknologian kehitystä, ja ensimmäinen Euroopassa hyväksytty mRNA-rokote otettiin käyttöön vuonna 2020 covid-19-tautia vastaan.
mRNA-teknologiaa on testattu kliinisissä tutkimuksissa myös muiden tartuntatautien, kuten influenssan, RSV:n ja zikaviruksen torjuntaan.
Lisäksi mRNA-teknologian potentiaalia on selvitetty jo 1970-luvulta lähtien tiettyjen syöpätyyppien, kuten melanooman ja keuhkosyövän, ehkäisyssä ja hoidossa. mRNA-teknologia on johtanut merkittäviin läpimurtoihin syöpätutkimuksessa. Se on osoittautunut lupaavaksi aggressiivisten syöpien leikkauksenjälkeisen uusiutumisen ehkäisyssä. Lisäksi sen avulla on pystytty kouluttamaan elimistöä tunnistamaan ja torjumaan tiettyjä syöpätyyppejä jo varhaisessa vaiheessa, ennen kuin ne ehtivät kasvaa.
DNA-rokotteet
DNA-rokotteet, joita kutsutaan myös plasmidirokotteiksi, perustuvat lyhyiden DNA-sekvenssien siirtämiseen elimistöön. Nämä sekvenssit sisältävät ohjeet, joiden avulla elimistö itse tuottaa tiettyjä viruksien tai bakteerien antigeenejä. Kun DNA-rokote on annettu, elimistön solut alkavat tuottaa rokotteen sisältämän DNA-sekvenssin mukaisia antigeenejä. Tämä prosessi opettaa immuunijärjestelmää tunnistamaan ja torjumaan taudinaiheuttajan mahdollisen altistumisen yhteydessä.
DNA-rokotteiden etuna on niiden potentiaali aikaansaada voimakkaampi immuunivaste verrattuna muuntyyppisiin rokotteisiin. DNA-rokotteet ovat myös mRNA-rokotteita vakaampia ja helpommin valmistettavia, sillä ne eivät vaadi säilytystä pakkasolosuhteissa. Tämä ominaisuus parantaa merkittävästi niiden saatavuutta maailmanlaajuisesti.
DNA-rokotteiden potentiaali havaittiin ensimmäisen kerran 1980-luvulla, mutta niitä ei ole vielä hyväksytty ihmiskäyttöön EU:ssa tai ETA-alueella. Tutkimus jatkuu aktiivisena, ja maailmalla on käynnissä useita kliinisiä kokeita, joissa selvitetään DNA-rokotteiden turvallisuutta ja tehoa eri tartuntatautien torjunnassa. DNA-rokotteita käytettiin ensimmäisen kerran eläimillä vuonna 1993. Sittemmin niitä on hyväksytty eläinkäyttöön sekä Yhdysvalloissa että EU/ETA-alueella. Merkittävä edistysaskel saavutettiin vuonna 2021, kun Intia hyväksyi ensimmäisen ihmisille tarkoitetun DNA-rokotteen covid-19:ää vastaan. DNA-rokoteteknologia avaa uusia mahdollisuuksia tautien torjunnassa. Se voisi mahdollistaa rokotteiden kehittämisen sellaisiin sairauksiin, joihin ei tällä hetkellä ole suojaa, kuten HIV.
Euroopassa DNA-rokotteiden on kuitenkin läpäistävä samat tiukat turvallisuus- ja tehokkuusvaatimukset kuin muidenkin lääkkeiden ja rokotteiden ennen kuin ne voidaan hyväksyä ihmiskäyttöön.
Rokotteiden uudet antotavat
Vaikka rokotteet ovat turvallisia, tehokkaita ja edullisia, perinteinen neuloilla tapahtuva rokottaminen voi aiheuttaa pelkoa erityisesti lapsille. Tämän vuoksi tutkijat etsivät aktiivisesti innovatiivisia tapoja antaa rokotteita. Lupaavia vaihtoehtoja ovat muun muassa seuraavat: