How vaccines work
Vaccines work by teaching the immune system how to fight off a disease in case it ever comes into contact with it. This greatly reduces the risk of becoming seriously ill or spreading a disease to others. Vaccines can protect against one or multiple diseases. Sometimes, multiple vaccines may be given at once to protect against several diseases.
Vaccines can protect against either one or multiple diseases. Sometimes, multiple vaccines may be given at once to protect against several diseases.
Most vaccines contain a weakened or an inactivated form of a virus or bacterium, or a small part of it, called an antigen.
When a person gets vaccinated, their immune system recognises the antigen as foreign. This activates immune cells to produce antibodies and create a memory of the virus or bacterium.
Later, if the person comes into contact with the actual virus or bacterium, their immune system will remember it, and then produce the right antibodies and activate the right immune cells quickly, to kill the virus or bacterium. This protects the person from the disease.
In contrast, people who become immune by getting the actual disease can spread it to others and put themselves at risk of serious complications from the disease.
Protection
Different vaccines bring about different levels of protection. The duration of protection varies depending on the disease. Some vaccines can only protect against a disease for a short period and may need booster doses; for others, immunity can last a lifetime.
Vaccination not only protects people who have received a vaccine. It also indirectly protects unvaccinated people in the community, by decreasing the risk of exposure to infection. This is known as community immunity (also called herd immunity).
Components
In addition to one or more antigens, other components can also be added to help keep the vaccine stable and effective. Regulators make sure that all these components are safe.
These components include:
- stabilisers: to keep vaccine components stable;
- adjuvants: these improve the immune response to the vaccine by making the response stronger, faster and more sustained over time – an example of which is aluminium;
- excipients: these are inactive ingredients, like water, or sodium chloride (salt), as well as preservatives or stabilisers that help the vaccine remain unchanged during storage, keeping it active.
In some vaccines, there may also be trace amounts of other substances used in the manufacturing process, such as ovalbumin (a protein found in eggs) or neomycin (an antibiotic). If these substances might cause a reaction in sensitive or allergic individuals, their presence is declared in the information given to healthcare workers and patients.
Rokotetyyppejä
mRNA-rokotteet sisältävät molekyyliä nimeltä lähettiribonukleiinihappo (mRNA), joka antaa ohjeita soluille taudin torjumiseksi.
Rokotteen mRNA kulkeutuu soluihin, missä se ohjaa proteiinin valmistusta. Tuotettu vaaraton proteiini jäljittelee osia viruksesta, jota vastaan rokote on suunniteltu suojaamaan.
mRNA-rokotteet ohjeistavat solut valmistamaan pieniä osia viruksesta. Ne eivät voi aiheuttaa sairautta.
Solut alkavat valmistaa proteiinia, jonka immuunijärjestelmä tunnistaa vieraaksi, jolloin immuunisolut aktivoituvat ja vasta-ainetuotanto alkaa. Toisin sanoen immuunijärjestelmää opetetaan torjumaan kyseistä proteiinia sisältäviä viruksia. Tämä tarkoittaa sitä, että oikean viruksen kohdatessaan elimistö pystyy paremmin torjumaan infektiota.
Virusvektorirokotteet sisältävät vaarattoman viruksen, joka kuljettaa soluihin pienen osan taudinaiheuttajaviruksen geneettisestä koodista. Koodi käynnistää immuunivasteen ja opettaa kehoa taistelemaan tautia vastaan. Se ei voi aiheuttaa tautia.
Virusvektorirokotteet käynnistävät voimakkaan immuunivasteen ja antavat siten tehokkaan suojan infektiota tai vakavaa tautimuotoa vastaan.
Inaktivoidut rokotteet sisältävät viruksia, jotka on inaktivoitu eli tapettu laboratoriossa joko kemiallisesti lämmön avulla.
Inaktivoidut virukset eivät voi lisääntyä eivätkä aiheuttaa tautia. Sen sijaan ne käynnistävät elimistössä immuunivasteen. Kun inaktivoitu rokote annetaan, immuunijärjestelmä tunnistaa inaktivoidun viruksen vieraaksi, mikä opettaa elimistöä valmistamaan vasta-aineita virusten torjumiseksi.
Heikennetyt elävät rokotteet sisältävät eläviä viruksia tai bakteereja, joita on heikennetty muuttamalla niiden DNA:ta tai valitsemalla rokotteeseen heikoimpia viruksia tai bakteereja.
Heikennetyissä elävissä rokotteissa olevat heikennetyt virukset tai bakteerit eivät voi aiheuttaa tautia. Sen sijaan ne käynnistävät elimistössä immuunivasteen. Kun heikennetty rokote annetaan, immuunijärjestelmä tunnistaa heikennetyt virukset tai bakteerit vieraaksi, mikä opettaa elimistöä valmistamaan vasta-aineita virusten tai bakteerien torjumiseksi.
Heikennettyjä eläviä viruksia sisältävät rokotteet saavat aikaan vahvan ja pitkäkestoisen immuunivasteen. Tämä tarkoittaa sitä, että rokoteannoksia saatetaan tarvita vähemmän kuin muuntyyppisissä rokotuksissa.
Yleisiä heikennettyjä eläviä rokotteita ovat rokotteet tuhkarokkoa, sikotautia, vihurirokkoa ja vesirokkoa vastaan.
Maailman ensimmäinen rokote oli heikennetty elävä rokote, joka kehitettiin vuonna 1798 isorokkoa vastaan. Heikennetyn elävän rokotteen teknologiaa käytetään edelleen nykyaikaisissa rokotteissa, kuten tuhkarokkoa, vesirokkoa ja keltakuumetta vastaan kehitetyissä rokotteissa.
Toksoidirokotteet sisältävät toksiineja, jotka on tehty vaarattomiksi, eli ne eivät ole enää myrkyllisiä.
Toksiinit ovat bakteereiden erittämiä kemiallisia aineita, jotka voivat aiheuttaa tauteja, kuten jäykkäkouristusta ja kurkkumätää.
Toksoidirokotteet valmistetaan laboratoriossa inaktivoimalla tauteja aiheuttavat toksiinit joko kemiallisesti tai lämmön avulla.
Toksoidirokotteissa inaktivoidut toksiinit eivät voi aiheuttaa tautia. Sen sijaan ne käynnistävät elimistössä immuunivasteen. Kun toksoidirokote annetaan, immuunijärjestelmä hyökkää inaktivoituja toksiineja vastaan ja oppii neutralisoimaan ne. Näin keho oppii poistamaan myrkkyjä ja ehkäisemään sairauksia tulevaisuudessa.
Toksoidirokotteet kouluttavat siis elimistöä torjumaan itse bakteerien sijaan bakteerien tuottamia toksiineja.
Toksoidirokotteet sisältävät usein tehosteainetta eli adjuvanttia, joka vahvistaa reaktiota.
Toksoidirokotteita käytetään muun muassa jäykkäkouristusta ja kurkkumätää vastaan.
Rokotteiden hyväksyminen EU:ssa
Lue, miten viranomaiset Euroopassa tekevät testejä, joilla varmistetaan rokotteiden turvallisuus ja tehokkuus ennen kuin ne hyväksytään käyttöön.
Rokottamisen hyödyt
Miten rokotteet suojaavat meitä ja estävät tautien leviämisen? Lue, mitä hyötyä niistä on yksilöille ja yhteisölle.
COVID-19 medicines
European Medicines Agency - Safety of COVID-19 vaccines