Influenssa

Mitkä ovat influenssan oireet?

Kaikki influenssavirustartunnan saaneet eivät välttämättä saa oireita. Niillä, jotka sairastuvat, yleisiä oireita ovat seuraavat:

• kuume tai kuumeilu
• päänsärky
• lihaskipu
• yleiset sairauden tuntemukset
• vuotava nenä
• kurkkukipu
• yskä.

Taudin vakavuus vaihtelee suuresti. Oireita ei välttämättä ole lainkaan tai tauti voi olla vakava. Komplisoitumattomissa tapauksissa oireet paranevat itsestään viikon kuluessa niiden alkamisesta.

Mitä lisätauteja influenssasta voi kehittyä?

Influenssasta kehittyviä lisätauteja eli komplikaatioita ovat esimerkiksi keuhkokuume ja enkefaliitti (aivotulehdus).

Vakava sairaus ja komplikaatiot ovat muita yleisempiä vastasyntyneillä, huonokuntoisilla vanhuksilla ja tietyissä lääketieteellisissä riskiryhmissä. Tästä huolimatta noin puolella tehohoitoa tarvitsevista lapsista ja työikäisistä aikuisista ei ole todettuja kroonisia sairauksia.

Miten influenssa leviää?

Influenssa tarttuu pääasiassa suorassa kosketuksessa tartunnan saaneen potilaan eritteisiin, kuten yskittäessä tai uloshengitettäessä leviäviin nestepisaroihin. Se leviää kosketuksen välityksellä myös käsissä, vaatteissa ja pinnoilla olevista eritteistä.

Kuka voi saada influenssan?

Noin 20 prosenttia väestöstä saa influenssatartunnan joka vuosi, ja yhdelle neljästä tartunnan saaneesta kehittyy oireita.

Lapset saavat tartunnan jonkin verran aikuisia useammin kehittymättömän immuunijärjestelmän takia. He saavat tartunnan todennäköisemmin myös heikompien hygieniakäytäntöjen takia.

Riskiryhmään kuuluvat

• ikäihmiset
• kaikenikäiset henkilöt, joilla on kroonisia sairauksia (kuten sydänsairaus, keuhkojen ja hengitysteiden ongelmia sekä diabetes tai immuunijärjestelmän ongelmia)
• raskaana olevat naiset
• alle 3-vuotiaat lapset.

Tällaiset henkilöt saavat terveitä todennäköisemmin vaikean taudin.

Miten influenssa voidaan ehkäistä?

Rokotus on tehokkain tapa ehkäistä influenssa. EU:n jäsenvaltioissa suositellaan kausi-influenssarokotuksia riskiryhmille, kuten ikääntyneille aikuisille 50 tai 65 vuodesta alkaen (vaihdellen maan mukaan) ja henkilöille, joilla on kroonisia sairauksia.

Maailman terveysjärjestö (WHO) ja EU (1) suosittelevat maita parantamaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden rokotuskattavuutta. Useimmat EU:n jäsenvaltiot noudattavat Maailman terveysjärjestön suositusta rokottaa raskaana olevat naiset, ja jotkin jäsenvaltiot noudattavat suositusta rokottaa terveet lapset, joiden ikä on 6 kuukaudesta 5 vuoteen.

Kausi-influenssarokotus on uusittava joka vuosi, koska influenssavirukset muuttuvat jatkuvasti.

Miten influenssaa hoidetaan?

Useimmiten potilaita neuvotaan influenssassa jäämään vuodelepoon ja juomaan paljon nestettä oireiden lievittämiseksi. Kotiin jääminen myös minimoi riskin muiden tartuttamisesta. Potilaita kehotetaan hakeutumaan lääkäriin, jos heidän tilansa pahenee.

Viruslääkkeet ovat turvallinen ja tehokas keino hoitaa influenssaa, jos ne otetaan mahdollisimman nopeasti sairauden puhkeamisen jälkeen. Niitä suositellaan yleensä sairaalahoitoa saaneille potilaille, riskiryhmiin kuuluville henkilöille ja vaikeissa tai nopeasti etenevissä tapauksissa. (2).

Toisinaan potilaille kehittyy bakteerien aiheuttamia komplikaatioita influenssainfektion seurauksena, jolloin tarvitaan antibioottihoitoa.

Viitteet:

Euroopan unionin neuvoston kausi-influenssarokotusta koskeva suositus [https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:32009H101…]

(2) Infografiikka: Miten viruslääkkeet hoitavat influenssaa ja antavat suojaa sitä vastaan? (europa.eu)

Lisätietoja ECDC:n verkkosivustolta: https://www.ecdc.europa.eu/en/seasonal-influenza/facts/factsheet