Miten rokotteet vaikuttavat?
Rokotteiden vaikutus perustuu siihen, että ne opettavat immuunijärjestelmää torjumaan tautia, jos se joskus joutuu tekemisiin taudin kanssa. Tämä vähentää huomattavasti riskiä sairastua vakavasti tai levittää tautia muihin. Rokotteet voivat suojata yhdeltä tai useammalta taudilta. Joskus voidaan antaa kerralla monta rokotetta suojaamaan useilta tartuntataudeilta.
Rokotteet voivat suojata joko yhdeltä tai useammalta taudilta. Joskus voidaan antaa kerralla monta rokotetta suojaamaan useilta tartuntataudeilta.
Useimmat rokotteet sisältävät heikennetyn tai inaktivoidun muodon viruksesta tai bakteerista taikka antigeeniksi kutsutun pienen osan virusta tai bakteeria.
Kun henkilö rokotetaan, hänen immuunijärjestelmänsä tunnistaa antigeenin elimistölle vieraaksi. Silloin immuunisolut aktivoituvat tuottamaan vasta-aineita ja luovat viruksesta tai bakteerista muistijäljen.
Jos henkilö altistuu myöhemmin varsinaiselle virukselle tai bakteerille, immuunijärjestelmä muistaa sen. Sitten se tuottaa oikeita vasta-aineita ja aktivoi nopeasti oikeat immuunisolut tuhoamaan viruksen tai bakteerin. Näin se suojaa henkilöä taudilta.
Ihmiset, jotka saavat immuniteetin sairastumalla varsinaiseen tautiin, voivat sitä vastoin levittää tautia muihin ja altistaa itsensä vakaville tautikomplikaatioille.
Suoja
Eri rokotteilla aikaansaatu suojan taso vaihtelee. Suojan kesto vaihtelee taudin mukaan. Osalla rokotteista suoja kestää vain lyhyen ajan, ja tehosteannoksen antaminen voi olla tarpeen. Joidenkin rokotteiden antama suoja kestää koko eliniän.
Rokottaminen ei suojaa ainoastaan rokotteen saaneita. Se suojaa epäsuorasti myös rokottamattomia ihmisiä yhteisössä, koska tartunnalle altistumisen riski pienenee. Tämä ilmiö on nimeltään laumasuoja (myös laumaimmuniteetti).
Ainesosat
Yhden tai useamman antigeenin lisäksi rokotteeseen voidaan lisätä muita ainesosia, jotka auttavat pitämään rokotteen muuttumattomana ja tehokkaana. Sääntelyviranomaiset varmistavat, että kaikki nämä ainesosat ovat turvallisia.
Näitä ainesosia ovat muun muassa
- stabilointiaineet, jotka säilyttävät rokotteen ainesosat muuttumattomina
- adjuvantit, kuten alumiini, jotka parantavat rokotteen aikaansaamaa immuunivastetta ja joiden ansiosta rokote on tehokkaampi sekä vaikuttaa nopeammin ja pitkäkestoisemmin
- apuaineet, jotka ovat inaktiivisia ainesosia, kuten vesi tai natriumkloridi (suola) sekä säilöntäaineet tai stabilointiaineet, joiden avulla rokote pysyy muuttumattomana säilytyksen aikana ja säilyttää tehonsa.
Joissakin rokotteissa voi olla jäämiä muista valmistusprosessissa käytetyistä aineista, kuten ovalbumiinista (kananmunan proteiini) tai neomysiinistä (antibiootti). Jos nämä aineet voivat aiheuttaa reaktion herkillä tai allergisilla henkilöillä, niiden esiintyminen ilmoitetaan terveydenhuollon työntekijöille ja potilaille annettavissa tiedoissa.
Rokotetyyppejä
mRNA-rokotteet sisältävät molekyyliä nimeltä lähettiribonukleiinihappo (mRNA), joka antaa ohjeita soluille taudin torjumiseksi.
Rokotteen mRNA kulkeutuu soluihin, missä se ohjaa proteiinin valmistusta. Tuotettu vaaraton proteiini jäljittelee osia viruksesta, jota vastaan rokote on suunniteltu suojaamaan.
mRNA-rokotteet ohjeistavat solut valmistamaan pieniä osia viruksesta. Ne eivät voi aiheuttaa sairautta.
Solut alkavat valmistaa proteiinia, jonka immuunijärjestelmä tunnistaa vieraaksi, jolloin immuunisolut aktivoituvat ja vasta-ainetuotanto alkaa. Toisin sanoen immuunijärjestelmää opetetaan torjumaan kyseistä proteiinia sisältäviä viruksia. Tämä tarkoittaa sitä, että oikean viruksen kohdatessaan elimistö pystyy paremmin torjumaan infektiota.
Virusvektorirokotteet sisältävät vaarattoman viruksen, joka kuljettaa soluihin pienen osan taudinaiheuttajaviruksen geneettisestä koodista. Koodi käynnistää immuunivasteen ja opettaa kehoa taistelemaan tautia vastaan. Se ei voi aiheuttaa tautia.
Virusvektorirokotteet käynnistävät voimakkaan immuunivasteen ja antavat siten tehokkaan suojan infektiota tai vakavaa tautimuotoa vastaan.
Inaktivoidut rokotteet sisältävät viruksia, jotka on inaktivoitu eli tapettu laboratoriossa joko kemiallisesti lämmön avulla.
Inaktivoidut virukset eivät voi lisääntyä eivätkä aiheuttaa tautia. Sen sijaan ne käynnistävät elimistössä immuunivasteen. Kun inaktivoitu rokote annetaan, immuunijärjestelmä tunnistaa inaktivoidun viruksen vieraaksi, mikä opettaa elimistöä valmistamaan vasta-aineita virusten torjumiseksi.
Heikennetyt elävät rokotteet sisältävät eläviä viruksia tai bakteereja, joita on heikennetty muuttamalla niiden DNA:ta tai valitsemalla rokotteeseen heikoimpia viruksia tai bakteereja.
Heikennetyissä elävissä rokotteissa olevat heikennetyt virukset tai bakteerit eivät voi aiheuttaa tautia. Sen sijaan ne käynnistävät elimistössä immuunivasteen. Kun heikennetty rokote annetaan, immuunijärjestelmä tunnistaa heikennetyt virukset tai bakteerit vieraaksi, mikä opettaa elimistöä valmistamaan vasta-aineita virusten tai bakteerien torjumiseksi.
Heikennettyjä eläviä viruksia sisältävät rokotteet saavat aikaan vahvan ja pitkäkestoisen immuunivasteen. Tämä tarkoittaa sitä, että rokoteannoksia saatetaan tarvita vähemmän kuin muuntyyppisissä rokotuksissa.
Yleisiä heikennettyjä eläviä rokotteita ovat rokotteet tuhkarokkoa, sikotautia, vihurirokkoa ja vesirokkoa vastaan.
Maailman ensimmäinen rokote oli heikennetty elävä rokote, joka kehitettiin vuonna 1798 isorokkoa vastaan. Heikennetyn elävän rokotteen teknologiaa käytetään edelleen nykyaikaisissa rokotteissa, kuten tuhkarokkoa, vesirokkoa ja keltakuumetta vastaan kehitetyissä rokotteissa.
Toksoidirokotteet sisältävät toksiineja, jotka on tehty vaarattomiksi, eli ne eivät ole enää myrkyllisiä.
Toksiinit ovat bakteereiden erittämiä kemiallisia aineita, jotka voivat aiheuttaa tauteja, kuten jäykkäkouristusta ja kurkkumätää.
Toksoidirokotteet valmistetaan laboratoriossa inaktivoimalla tauteja aiheuttavat toksiinit joko kemiallisesti tai lämmön avulla.
Toksoidirokotteissa inaktivoidut toksiinit eivät voi aiheuttaa tautia. Sen sijaan ne käynnistävät elimistössä immuunivasteen. Kun toksoidirokote annetaan, immuunijärjestelmä hyökkää inaktivoituja toksiineja vastaan ja oppii neutralisoimaan ne. Näin keho oppii poistamaan myrkkyjä ja ehkäisemään sairauksia tulevaisuudessa.
Toksoidirokotteet kouluttavat siis elimistöä torjumaan itse bakteerien sijaan bakteerien tuottamia toksiineja.
Toksoidirokotteet sisältävät usein tehosteainetta eli adjuvanttia, joka vahvistaa reaktiota.
Toksoidirokotteita käytetään muun muassa jäykkäkouristusta ja kurkkumätää vastaan.
Rokotteiden hyväksyminen EU:ssa
Lue, miten viranomaiset Euroopassa tekevät testejä, joilla varmistetaan rokotteiden turvallisuus ja tehokkuus ennen kuin ne hyväksytään käyttöön.
Rokottamisen hyödyt
Miten rokotteet suojaavat meitä ja estävät tautien leviämisen? Lue, mitä hyötyä niistä on yksilöille ja yhteisölle.
COVID-19 medicines
European Medicines Agency - Safety of COVID-19 vaccines