Miten rokotteet vaikuttavat?

Rokotteet toimivat stimuloimalla immuunijärjestelmää tuottamaan vasteen virukselle tai bakteerille. Tämän ansiosta immuunijärjestelmä ”muistaa” kohtaamansa viruksen tai bakteerin, jolloin se pystyy puolustautumaan kyseistä taudinaiheuttajaa vastaan kohdatessaan sen uudestaan ja näin suojaamaan ihmistä sairastumiselta.

Useimmat rokotteet sisältävät heikennetyn tai inaktivoidun (tapetun) muodon viruksesta tai bakteerista tai sellaisia viruksen tai bakteerin osia, jotka eivät voi aiheuttaa tautia. Näitä kutsutaan antigeeneiksi.

Kun henkilölle annetaan rokote, hänen immuunijärjestelmänsä tunnistaa antigeenin elimistölle vieraaksi. Tällöin immuunisolut aktivoituvat tappamaan tautia aiheuttavan viruksen tai bakteerin ja muodostavat vasta-aineita sitä vastaan.

Myös veressä, luuytimessä ja kaikkialla elimistössä esiintyvät immuunisolut – T-solut ja B-solut – aktivoituvat.

Jos henkilö joutuu myöhemmin kosketuksiin saman tarttuvan viruksen tai bakteerin kanssa uudestaan, hänen immuunijärjestelmänsä muistaa sen.

Tällöin immuunijärjestelmä pystyy nopeasti valmistamaan oikeita vasta-aineita ja aktivoimaan oikeat immuunisolut tappamaan viruksen tai bakteerin. Näin se suojaa henkilöä taudilta.

Eri rokotteilla aikaansaatu suojan taso vaihtelee. Myös suojan kesto riippuu taudista, jota varten rokote annetaan. Osalla rokotteista suoja kestää vain lyhyen ajan, ja tehosteannoksen antaminen voi olla tarpeen. Joidenkin rokotteiden antama suoja kestää koko eliniän.

Rokottaminen ei suojaa ainoastaan rokotteen saaneita. Koska rokotteet madaltavat sairaudelle altistumisen riskiä, ne suojaavat epäsuorasti myös rokottamattomia henkilöitä kuten lapsia, jotka ovat liian nuoria saamaan rokotteen, tai ihmisiä, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt.

Laumaimmuniteetin (laumasuojan) syntyminen edellyttää sitä, että riittävä määrä ihmisiä tietyllä alueella on rokotettu.

Immuniteetin voi saada myös sairastamalla taudin. Tällöin kuitenkin on riski siitä, että

sairastuneet altistavat muita henkilöitä taudille
taudista seuraa vakavia komplikaatioita.

How vaccines work — 1. Antigeeni 2. Vasta-aineet 3. Immuunivaste

Proteiinirokotteet

Rokotteet, joiden toiminta perustuu proteiineihin, sisältävät pieniä viruksen tai bakteerin proteiinien osia, jotka immuunijärjestelmä tunnistaa elimistölle vieraiksi.

Tällaisia rokotteita ovat monet pitkään käytössä olleet rokotteet, kuten influenssa-, jäykkäkouristus- ja hinkuyskärokotteet.

Useimmiten rokotteet sisältävät viruksen pinnalla esiintyvää proteiinia. Virus kiinnittyy näiden proteiinien avulla ihmisen soluihin ja aiheuttaa tartunnan. Rokotteen sisältämät proteiinit on kuitenkin valmistettu laboratoriossa, ja ne ainoastaan stimuloivat immuunijärjestelmää eivätkä aiheuta tautia tai tartuntaa.

Proteiinirokotteet sisältävät usein adjuvanttia. Se on aine, joka tehostaa immuunijärjestelmän tuottamaa vastetta ja parantaa rokotteen antamaa suojaa.

Proteiinirokotteet ovat olleet käytössä jo useita vuosia.

Euroopan unioni (EU) on myös viime aikoina hyväksynyt käyttöön uusia proteiinirokotteita, muun muassa covid-19-taudilta suojaavan rokotteen.

Virusvektori- ja mRNA-rokotteet

Virusvektori- ja mRNA-rokotteet sisältävät proteiinin sijaan ohjeet, joiden avulla elimistön solut voivat itse tuottaa antigeenina toimivaa proteiinia. Ohjeet voidaan sisällyttää rokotteeseen kahdessa eri muodossa:

molekyylinä nimeltä mRNA eli lähettiribonukleiinihappo
geneettisenä tietona vaarattomassa vektori- eli kantajaviruksessa, jota on muunnettu niin, ettei se pysty aiheuttamaan tautia.

Kun henkilö saa mRNA- tai virusvektorirokotteen, tietyt elimistön solut lukevat rokotteen sisältämät ohjeet. Sen jälkeen nämä solut tuottavat nopeasti antigeeniproteiinia, ennen kuin mRNA tai vaaraton virus hajoaa elimistössä.

Immuunijärjestelmä tunnistaa elimistön itse tuottaman antigeeniproteiinin vieraaksi, jolloin immuunisolut aktivoituvat ja vasta-ainetuotanto alkaa.

Tutkijat ovat kehittäneet mRNA- ja virusvektorirokotteita jo vuosikymmenten ajan, ja 2010-luvulla edistys on ollut huomattavaa.

Covid-19-pandemian puhjettua vuonna 2020 tähän rokotekehitykseen panostettiin entistä enemmän, ja neljä ensimmäistä EU:ssa hyväksyttyä rokotetta covid-19-tautia vastaan olivatkin mRNA- ja virusvektorirokotteita.

Lisätietoa näistä rokotteista ja niiden hyväksymisestä EU:ssa on tällä verkkosivulla: Covid-19-rokotteet.